Yleiset säännökset
1
Lain soveltamisala
Tässä laissa säädetään viranomaisten toimenpiteistä kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi.
Lakia sovelletaan myös elinkeinonharjoittajaan ja tämän palveluksessa olevaan silloin, kun elinkeinonharjoittaja on sopimusosapuolena turvallisuusluokitellussa sopimuksessa tai osallistuu tällaista sopimusta edeltävään hankintakilpailuun tai toimii tällaisen elinkeinonharjoittajan alihankkijana.
Lain 12—14 §:ää sekä 16 §:n 2 momenttia sovelletaan myös elinkeinonharjoittajaan, joka osallistuu julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetussa laissa (1531/2011) tarkoitettuun tarjouskilpailuun tarjoajana tai alihankkijana ja joka saa, laatii tai muutoin käsittelee tarjouskilpailun tai hankinnan toteuttamiseksi luokiteltuja tietoja samoin kuin elinkeinonharjoittajaan, joka pyytää yhteisöturvallisuusselvityksen ja arvion tekemistä voidakseen osallistua toisen valtion viranomaisen tai siellä kotipaikkaansa pitävän yrityksen järjestämään tarjouskilpailuun tarjoajana tai alihankkijana. (29.12.2011/1534)
2
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) kansainvälisellä tietoturvallisuusvelvoitteella sellaista Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen sisältyvää määräystä sekä sellaista muuta Suomea koskevaa velvoitetta, jota Suomen on noudatettava ja joka koskee erityissuojattavan aineiston suojaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä;
2) erityissuojattavalla tietoaineistolla sellaisia salassa pidettäviä asiakirjoja ja materiaaleja sekä asiakirjoista ja materiaaleista saatavissa olevia tietoja sekä näiden perusteella tuotettuja asiakirjoja ja materiaaleja, jotka kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen mukaisesti on turvallisuusluokiteltu;
3) turvallisuusluokitellulla sopimuksella sopimusta, jonka toisen valtion viranomainen tai siellä kotipaikkaansa pitävä yritys taikka kansainvälinen järjestö tai toimielin aikoo tehdä tai on tehnyt kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa tarkoitetulla tavalla Suomessa kotipaikkaansa pitävän elinkeinonharjoittajan kanssa, jos tarjouskilpailuun osallistuminen tai sopimuksen toteuttaminen voi edellyttää pääsyä erityissuojattavaan tietoaineistoon.
3 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Erityissuojattavan tietoaineiston julkisuudesta sekä sen käsittelyssä noudatettavasta hyvästä tiedonhallintatavasta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja sen nojalla säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin tai muuhun lakiin perustuvan pyynnön saada tieto erityissuojattavasta tietoaineistosta käsittelee ja ratkaisee se viranomainen, jolle tietoaineisto on toimitettu taikka jonka käsiteltäväksi asia kokonaisuudessaan kuuluu.
2 luku
Turvallisuusviranomaiset ja niiden välinen yhteistyö
4 § (22.10.2010/885)
Turvallisuusviranomaiset ja niiden tehtävät
Ulkoasiainministeriö toimii kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamisessa Suomen kansallisena turvallisuusviranomaisena. Puolustusministeriö, pääesikunta, suojelupoliisi ja Viestintävirasto toimivat kansainvälisissä tietoturvallisuusvelvoitteissa tarkoitettuina määrättyinä turvallisuusviranomaisina.
Kansallisen turvallisuusviranomaisen tehtävänä on erityisesti ohjata ja valvoa, että tässä laissa tarkoitetut erityissuojattavat tietoaineistot suojataan ja niitä käsitellään asianmukaisesti.
Määrätyt turvallisuusviranomaiset huolehtivat niille tässä laissa säädetyistä ja muista niille kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista johtuvista tehtävistä. Puolustusministeriö, pääesikunta ja suojelupoliisi toimivat kansallisen turvallisuusviranomaisen asiantuntijoina henkilöstö-, yhteisö- ja toimitilaturvallisuutta koskevissa asioissa sekä Viestintävirasto tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturvallisuutta koskevissa asioissa.
5 §
Turvallisuusviranomaisten välinen tietojenvaihto ja yhteistyö
Edellä 4 §:ssä tarkoitettujen turvallisuusviranomaisten on toimittava yhteistyössä kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden asianmukaiseksi hoitamiseksi sekä annettava toisilleen tässä tarkoituksessa tarpeellisia tietoja sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään.
Sen estämättä, mitä 4 §:n 1 momentissa sekä 11–13 §:ssä säädetään, kansallinen turvallisuusviranomainen ja tehtävään määrätyt turvallisuusviranomaiset voivat sopia tietyn tehtävän tai tehtäväkokonaisuuden hoitamisesta toisen turvallisuusviranomaisen lukuun, jos järjestely on tarpeen tehtävien hoitamiseksi tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja joutuisasti.
3 luku
Tietoturvallisuustoimenpiteet
6 §
Salassapitovelvollisuus ja tietojen käyttö
Erityissuojattava tietoaineisto on pidettävä salassa, jollei kansainvälisestä tietoturvallisuusvelvoitteesta muuta johdu. (22.10.2010/885)
Erityissuojattavaa tietoaineistoa saa käyttää ja luovuttaa vain siihen tarkoitukseen, jota varten se on annettu, jollei se, joka on määritellyt aineiston turvallisuusluokan, ole antanut muuhun suostumustaan.
Erityissuojattavaa tietoaineistoa käsittelevän viranomaisen on pidettävä huolta siitä, että tietoaineistoon on pääsy vain niillä, jotka tarvitsevat tietoja tehtävänsä hoitamisessa. Nämä henkilöt on nimettävä etukäteen kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa edellytetyissä tapauksissa. Sama koskee myös 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua elinkeinonharjoittajaa.
7 §
Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto
Se, joka toimii 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan palveluksessa, on velvollinen olemaan ilmaisematta, mitä hän on tässä tehtävässä saanut tietää erityissuojattavaan tietoaineistoon sisältyvistä tiedoista. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun palvelussuhde on päättynyt. Edellä tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.
Viranomaiseen palvelussuhteessa olevan ja viranomaisessa muutoin toimivan samoin kuin viranomaisen toimeksiannosta toimivan ja tämän palveluksessa olevan vaitiolovelvollisuudesta sekä siihen liittyvästä hyväksikäyttökiellosta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
8 §
Turvallisuusluokan merkitseminen
Erityissuojattavaan tietoaineistoon on siitä riippumatta, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai sen nojalla säädetään, tehtävä kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa määritelty luokittelumerkintä sen osoittamiseksi, minkälaisia tietoturvallisuusvaatimuksia sen käsittelyssä on noudatettava. Merkintä voidaan tehdä myös asiakirjaan liitettävälle lomakkeelle, joka sisältää asiakirjan yksilöintitiedot.
Kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen määrittelemän turvallisuusluokituksen vastaavuudesta Suomessa noudatettuun luokitukseen voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
9 §
Turvallisuusluokkaa vastaavat käsittelyvaatimukset
Erityissuojattavaa tietoaineistoa luotaessa, kopioitaessa, siirrettäessä, jaettaessa, säilytettäessä, hävitettäessä tai muutoin käsiteltäessä on pidettävä huolta, että tietoaineiston suojaamisesta voidaan huolehtia tietoaineiston turvallisuusluokkaa vastaavalla tavalla.
Erityissuojattavan tietoaineiston käsittelyssä noudatettavista eri turvallisuusluokkia vastaavista turvallisuustoimenpiteistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
10 §
Tiloihin liittyvät turvallisuusvaatimukset
Erityissuojattava tietoaineisto on säilytettävä tiloissa, joissa asiakirjojen ja materiaalien sekä niihin sisältyvien tietojen suojaamisesta voidaan huolehtia kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa edellytetyllä tavalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tilojen turvallisuusvaatimuksista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
11 §
Henkilöturvallisuusselvitykset ja arviot
Kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa edellytetyn henkilön luotettavuuden arvioinnin perusteena oleva turvallisuusselvitys tehdään siten kuin turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002) ja sen nojalla säädetään. Sen estämättä, mitä mainitun lain 19 §:ssä säädetään, turvallisuusselvitys voidaan tehdä myös suppeana turvallisuusselvityksenä, jos se on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi.
Turvallisuusselvityksen tekee pääesikunta silloin, kun turvallisuusselvityksen laatiminen on tarpeen puolustushallintoa tai puolustushankintoja koskevan kansainvälisen velvoitteen toteuttamiseksi. Suojelupoliisi huolehtii muiden henkilöön liittyvien turvallisuusselvitysten tekemisestä.
Arvion henkilön luotettavuudesta turvallisuusselvityksen perusteella tekee kansallinen turvallisuusviranomainen tai, jos niin turvallisuusviranomaisten välillä on sovittu, tehtävään määrätty turvallisuusviranomainen.
12 § (22.10.2010/885)
Yhteisöturvallisuusselvitykset ja arviot
Suojelupoliisi huolehtii kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen perusteella tehtävästä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan luotettavuuden selvittämisestä (yhteisöturvallisuusselvitys) sekä sen perusteella tehdystä arviosta. Pääesikunta huolehtii tehtävästä kuitenkin silloin, kun kysymys on puolustukseen liittyvästä hankinnasta. Selvitystä ja arviota laadittaessa on otettava huomioon, miten:
1) suojataan turvallisuusluokitellut tiedot oikeudettomalta ilmitulolta, muuttamiselta ja hävittämiseltä;
2) estetään asiaton pääsy tiloihin, joissa turvallisuusluokiteltuja tietoja käsitellään tai joissa harjoitetaan turvallisuusluokitellussa sopimuksessa tarkoitettua toimintaa;
3) henkilöstön ohjauksesta ja koulutuksesta huolehditaan.
Suojelupoliisi ja pääesikunta voivat toimialaansa kuuluvassa asiassa laatia yhteisöturvallisuusselvityksen ja arvion, jos elinkeinonharjoittaja on pyytänyt sitä voidakseen osallistua toisen valtion viranomaisen tai siinä kotipaikkaansa pitävän yrityksen järjestämään tarjouskilpailuun.
Viestintävirasto laatii tarvittaessa osana yhteisöturvallisuusselvitystä selvityksen ja arvion siitä, täyttävätkö elinkeinonharjoittajan tietojärjestelmät ja tietoliikenteen järjestelyt kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista johtuvat vaatimukset.
Yhteisöturvallisuusselvitys voidaan tehdä myös osittaisena, jos se on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi. Jos selvitys ja arviointi koskevat yksinomaan tietojärjestelmien tai tietoliikennejärjestelyjen turvallisuutta, selvityksen ja arvioinnin laatii sekä sen pohjalta annettavan 14 §:ssä tarkoitetun todistuksen antaa Viestintävirasto.
13 § (22.10.2010/885)
Sitoumus turvallisuustoimenpiteiden suorittamisesta
Määrätyt turvallisuusviranomaiset voivat toimialaansa kuuluvaa yhteisöturvallisuusselvitystä ja sen perusteella annettavaa arviota laatiessaan edellyttää, että elinkeinonharjoittaja sitoutuu huolehtimaan 12 §:n 1 momentissa tarkoitetuista ja muista kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.
14 §
Turvallisuustodistus
Turvallisuusselvityksen perusteella luotettavuutta koskevan arvion tehneen turvallisuusviranomaisen on annettava sille, jota arvio koskee, todistus arvion suorittamisesta, jos kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa niin edellytetään. Todistus on annettava myös elinkeinonharjoittajalle, josta arvio on tehty 12 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
15 §
Tietoturvallisuusvelvoitteiden voimassaolo
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan niin kauan kuin se turvallisuusluokituksen perusteena olevan yleisen edun vuoksi on tarpeen silloinkin, kun sopimus tai säädös, johon säännösten soveltaminen perustuu, ei enää ole voimassa. Salassapitovelvollisuuden lakkaamisesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
4 luku
Erinäiset säännökset
16 §
Tiedonantovelvollisuus
Viranomaisen on salassapitosäännösten estämättä annettava pyynnöstä pääesikunnalle ja suojelupoliisille tiedot, jotka ovat tarpeen kansainvälisessä tietoturvallisuussopimuksessa tarkoitetun turvallisuusselvityksen ja siihen perustuvan arvion tekemiseksi.
Edellä 1 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan on annettava toimivaltaiselle turvallisuusviranomaiselle ne tiedot, jotka ovat tarpeen turvallisuusselvityksen tai tarkastuksen tekemiseksi taikka jotka muutoin ovat tarpeen kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi, sekä annettava tätä varten selvityksen laatijoille ja tarkastajille pääsy toimitiloihinsa.
17 §
Oikeus salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen
Suomen viranomaisilla on oikeus antaa toiselle sopimuspuolelle kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi välttämättömiä asiakirjoja ja tietoja sen estämättä, mitä asiakirjojen ja tietojen salassapidosta Suomen lainsäädännössä säädetään. Mitä edellä on säädetty, ei koske «yksityisyyden» suojan vuoksi salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja.
18 §
Kansainvälisen toimielimen ja sopimusvaltion edustajien vierailut
Viranomaisella on oikeus sallia kansainväliseen tietoturvallisuusvelvoitteeseen perustuvan kansainvälisen järjestön, toimielimen tai sopimusvaltion edustajan tutustuminen viranomaisen toteuttamiin turvallisuusjärjestelyihin ja toimitiloihin siitä riippumatta, mitä turvallisuusjärjestelyjen salassapidosta säädetään taikka säädetään tai määrätään pääsystä tiloihin, joissa käsitellään tai säilytetään salassa pidettäviä tietoja.
Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan on sallittava viranomaisen ja kansainvälisen toimielimen tai sopimusvaltion edustajan tutustuminen turvallisuusjärjestelyihinsä ja toimitiloihinsa, milloin se on tarpeen kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi.
19 §
Rikkomusten selvittäminen ja niistä ilmoittaminen
Kansallisen turvallisuusviranomaisen on ilmoitettava kansainvälisessä tietoturvallisuusvelvoitteessa tarkoitetuissa tapauksissa toiselle sopimuspuolelle tietoonsa tulleesta turvallisuusluokiteltujen tietojen suojan vaarantumisesta ja tietoturvallisuutta koskevan määräyksen loukkaamisesta sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi samoin kuin rangaistavaan tekoon syyllistyneen syytteeseen saattamiseksi.
20 §
Rangaistussäännökset
Rangaistus 6 §:ssä säädetyn asiakirjan salassa pitämistä koskevan velvollisuuden tai 7 §:ssä säädetyn vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 40 luvun 5 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuna salassapitovelvollisuuden rikkomisena pidetään myös 13 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen rikkomista.
5 luku
Voimaantulosäännökset
21 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
